Joku voi ihmetellä ja kysellä sydämessään, että onko todella mahdollista elää tämän kaltaisissa ihmeissä, ja miten sellaiseen elämään pääsee sisälle. Alussa kerroin kuinka nämä asiat tapahtuvat sisällä Jumalan valtakunnassa. Sisällä Jumalan valtakunnassa nämä asiat ovat sitten mahdollisia. Vain uudestisyntynyt Jeesukseen Kristukseen uskova ihminen on sisällä Jumalan valtakunnassa. Tiemme sisälle Jumalan valtakuntaan voi olla hyvin kivulias ja pitkällinen prosessi. Se riippuu siitä, koska me itse olemme valmiit nöyrtymään, ja nöyrrymme, Jumalan tahtoon elämässämme ja annamme itsemme Jumalalle.
Jos sinä olet lukenut tällä sivustolla uskoontulo kertomukseni, sinä ehkä huomasit muutamia asioita. Huomasit minun taisteluni ja lopulta täydellisen antautumiseni. Ne olivat niitä asioita, jotka veivät minut sisälle Jumalan valtakuntaan. Minä olin Jumalan kutsussa. Jumala puhui minulle. Minä kuulin Jumalan puheen, mutta en ollut pitkään aikaan valmis tottelemaan Jumalaa vaan järkeilin Jumalaa vastaan. Vastustin Jumalaa, Jumalan Sanaa, koska en vielä tahtonut tehdä Hänen tahtoaan elämässäni ja totella Häntä. Tämä johtui siitä, että minulla oli päällimmäisenä oma tahto ja omat suunnitelmat, jotka estivät minua tekemästä Jumalan tahtoa ja antautumasta Hänelle.
Jumalan tahtoon sisälle pääseminen edellyttää luopumista omasta (tahdosta). Se on alistumista Jumalan tahtoon. Mikäli meidän oma tahtomme hallitsee meitä, me vastustamme Jumalaa. Silloin emme voi elää Jumalan valtakunnassa ja Hänen suunnitelmissaan; mehän seuraamme silloin omia suunnitelmiamme, emme Jumalaa ja Hänen suunnitelmiaan meitä varten.
Minun kohdallani tie sisälle Jumalan valtakuntaan meni oman nöyrtymiseni kautta. Minä olin tehnyt henkilökohtaisen hengellisen konkurssin. Hengellinen konkurssini merkitsi sitä, että minä olin menettänyt kaiken. Minulla ei enää ollut mitään, mikä olisi estänyt minua lähtemästä seuraamaan Jeesusta Kristusta.
Nyt minulla oli vain yksi asia mielessä; Jeesuksen Kristuksen tahtoon antautuminen ja Hänelle itseni luovuttaminen kokonaan ja ehdoitta, ja näin myös parannuksen tekeminen kaikesta tietoisesta synnistä. Tahdoin nyt saada pelastusvarmuuden, ja olin valmis maksamaan siitä minkä hinnan tahansa. Olin siis jättänyt taakseni kaiken ja luopunut kaikesta, myös omasta tahdostani, Jeesuksen tahdon tekemisen tähden.
Nyt Jumalan tahto hallitsi minua ja päätöksiäni. Mikään ei enää ollut estämässä minua antautumasta Jeesukselle. Tulin Jeesuksen luokse suorastaan ryömien hänen ristilleen.
Jeesuksen risti on kuoleman paikka, mutta se on myös uuden elämän alun/syntymisen paikka. Ristillä alkaa/syntyy uusi elämä Jumalan kanssa.
Tie sisälle Jumalan valtakuntaan alkaa siis meidän yksilöihmisten kohdalla siitä, kun me olemme tulleet sydämessämme siihen päätökseen, että annamme kaikkemme Jumalalle ja tottelemme Häntä. Sitten olemme uskossa. Olemme tulleet sisälle Jumalan valtakuntaan oman nöyrtymisemme ja Jeesuksen ristin veren kautta (Heb 10:19-20).
MITÄ JEESUKSEN SEURAAMINEN MERKITSEE MINULLE?
Seuraavassa otan esille joitakin asioita, joita Jumalan kanssa Hänen teoissaan vaeltavan uskovan tulee ottaa huomioon. Ehkä tässä on tie, jota sinut on kutsuttu kulkemaan Herran Jeesuksen kanssa.
Jeesuksen seuraaminen merkitsee kaiken jättämistä.
Matt 10:37-39 "Joka rakastaa isäänsä tai äitiään enemmän kuin minua, se ei ole minulle kelvollinen, ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen. Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, ei ole minulle kelvollinen. Joka löytää elämänsä, kadottaa sen, ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen."
Tässä Jeesus asettaa itsensä meidän elämämme tärkeimmäksi ja ensimmäiseksi persoonaksi. Hänen tulee saada olla ensimmäinen, koska Hän on ensimmäinen. Hänen tulee saada olla myös viimeinen, koska Hän on myös viimeinen. Ja siinä välissä Hän on aina ensimmäinen. "Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu" (Ilm 1:17-18, 22:13).
Tämä elämänsä kadottaminen ja Jeesuksen asettaminen elämämme ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi henkilöksi on Jumalan tahdon tekeminen elämässämme. Silloin me jätämme entisen itsekkään elämämme taaksemme. Emme enää etsi omaa etuamme. Jätämme oman tahdon tien ja omat suunnitelmamme. Kysymme Herralta Hänen tahtoaan ja suunnitelmaansa elämällemme. Pyrimme toteuttamaan sitä. Se on Jeesuksen jalanjäljissä kulkemista. Silloin se on myös Hänen seuraamistaan. Tämä on ristin kantamista. Jeesuksen seuraaminen merkitsee siis myös jonkunlaisia kärsimyksiä. Meidän tulee hyväksyä itsellemme myös kärsimyksiä. Nekin kuuluvat uskovan elämään. Näin kannamme ristiämme.
JUMALAN SUUNNITELMA; UUSI LUOMUS JA PYHÄ HENKI
Jumalalla on suunnitelma jokaiselle ihmiselle. Jumalan suunnitelma toteutuu siinä määrin kuin me alistamme oman tahtomme Jumalan tahtoon. Silloin se on myös jossakin määrin kärsimysten tie koska Jumalan tahdon tekeminen ei miellytä lihaa, ts. vanhaa aatua/eevaa. Mutta se meidän täytyy pitää kuolleena. Se ei saa enää hallita meitä.
Uusi luomus, uusi ihminen, tulee saada hallita meitä Pyhän Hengen kautta (2 Kor 5:17). Pyhä Henki meissä ja uusi luomus tahtoo elää Herraa miellyttävällä tavalla. Liha kuitenkin panee hanttiin. Mutta kun Pyhä Henki meissä saa hallita ja määrätä kulkusuunnan, me elämme Jumalan tahdon mukaan. Tämä edellyttää Pyhän Hengen täyteyttä.
Pyhän Hengen täyteydessä Pyhä Henki hallitsee ja johtaa uskovaa. Pyhä Henki vie uskovaa pyhityselämään, ja sitä kautta Jeesuksen tekoihin. On vaikea seurata Jeesusta ja tehdä Hänen tekojaan ellei näe ja kuule Häntä.
Heb 12:14 "Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa." Siksi on tärkeää elää pyhityselämää ja täyttyä Pyhällä Hengellä.
1 Piet 1:1-2 "Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan Pontoksessa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa ja jotka Isä Jumala ennaltatietämisensä mukaisesti on Hengellään pyhittänyt Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellään vihmottaviksi. Armo ja rauha lisääntyköön teille." Lue myös 2 Tess 2:13.
TIE SISÄLLE JUMALAN TAHTOON JA SUUNNITELMIIN
Kun uskova alistuu Jumalan tahtoon, hän joutuu jättämään kaiken muun. Hän menettää kaiken.
Fil 3:8-11 ”Niinpä minä luen kaiken tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken ja pidän sen roskana, että voittaisin omakseni Kristuksen ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, joka tulee laista, vaan sen, joka tulee uskosta Kristukseen, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella. Haluan tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemuksensa voiman ja hänen kärsimystensä osallisuuden ja tulla hänen kaltaisekseen samastumalla hänen kuolemaansa, kunhan vain pääsen ylösnousemukseen kuolleista."
Pidän siis kaiken, mikä ennen oli minulle arvokasta, roskana, jotta voittaisin omakseni Kristuksen. Luovun sydämessäni kaikesta Kristuksen tähden. Olen myös valmis kärsimään Kristuksen tähden, jotta saisin tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemuksensa voiman.
2 Kor 12:9-10 "Mutta hän sanoi minulle: ”Minun armoni riittää sinulle, sillä voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.” Sen tähden kerskaan mieluummin heikkoudestani, jotta Kristuksen voima lepäisi ylläni. Siksi olen mieltynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin ja ahdistuksiin, joihin joudun Kristuksen tähden, sillä kun olen heikko, silloin olen voimakas."
Tämä on uskovalle kärsimys ja risti. Mutta silloin uskova myös saa kaiken Jumalalta. Tämä on paradoksi. Menettäessään kaiken, uskova saa kaiken. Joka kadottaa oman elämänsä, omat suunnitelmansa, omat etunsa, mukavuutensa ja voimansa Jeesuksen tähden, saa ja löytää uuden elämän, ja uuden voiman, joka on Jumalasta. Uskova voi siis kokea itsensä heikoksi palvelijaksi monista eri syistä. Mutta silloin Jumalan voima voi ilmestyä suureksi siunaukseksi uskovalle itselleen ja häntä kuuleville ihmisille. Voimamme tulee olla Jumalan voima, ei meidän oma voimamme.
Matt 10:39 ”Joka löytää elämänsä, kadottaa sen, ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.” 2 Kor 6:4, 7,10 "Kaikessa me osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita: totuuden sanassa ja Jumalan voimassa, suuressa kärsivällisyydessä, vaivoissa, hädässä ja ahdistuksissa, ... murheellisina mutta aina iloisina, köyhinä ja kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta ja kuitenkin omistaen kaiken."
JEESUKSEN RAVINTO OLI JUMALAN TAHDOSSA ELÄMINEN
Todellisen elämän löytäminen edellyttää oman itse valitseman elämänsä kadottamista. Silloin se tuo suuren siunauksen ja vapauden. Jeesukselle Jumalan tahdon tekeminen oli Hänen ruokansa. Hän sai ravintonsa ja voimansa Jumalan tahdon tekemisestä. Se oli myös Hänen ilonsa ja elämänsä. Jeesuksen ravinto ja voima oli siis taivaasta Jumalasta.
Joh 4:31-34 "Sillä välin opetuslapset kehottivat Jeesusta sanoen: ”Rabbi, ota syötävää!” Mutta hän sanoi heille:” Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä.” Opetuslapset sanoivat toisilleen: ”Onkohan joku tuonut hänelle syötävää?” Jeesus sanoi heille: ”Minun ruokani on se, että teen lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen.""
Matt 4:4 ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” Jumalan suusta lähtee Hänen tahtonsa Sana.
Näin on myös meidän kohdalla koska me seuraamme Jeesusta Hänen jalanjäljissään ja elämme Hänestä ja Hänen kauttaan. Jeesuksen seuraaminen ja Hänen teoissaan vaeltaminen edellyttää, että me elämme Hänestä, Hänen Sanastaan, ja Hänen, Hänen Sanansa, kautta. Silloin me emme kulje omilla teillämme seuraten omia mielitekojamme.
1 Kor 1:30 "Hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa."
1 Joh 4:9 "Siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meille, että Jumala lähetti ainutsyntyisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttaan." Joh 6:57-58 "Niin kuin Isä, joka on minut lähettänyt, elää, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka syö minua, elää minun kauttani. Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta."
KÄRSIMYKSIÄ JA SIUNAUKSIA
Meillä jokaisella on Jeesusta seuratessa oma ristimme kannettavana, ts. meillä on omat kärsimyksemme. Mutta rististä tulee myös siunaus, niin kuin se oli myös Jeesukselle tie siunaukseen. Jumalan tahdon tekeminen tuo yksilöuskovallekin ilon ja elämän, - ristin kärsimysten kautta –
Jes 53:10-11 "Sielunsa vaivan tähden saa Hän nähdä jälkeläisiä ja Herran tahto toteutuu Hänen kauttaan."
Jeesus sai kärsimyksensä kautta paljon Jumalan lapsia kirkkauteen. Hän oli jättänyt asemansa Jumalana taivaassa. Hän ei pitänyt kiinni oikeuksistaan ja asemastaan eikä omasta mukavuudestaan. Hän nöyryytti itsensä aina ristinkärsimyksiin ja kuolemaan asti. Näin Hän astui niin alas kuin vain ihminen voi astua, - alemmaksi kuin kukaan voi astua. Hän tuli nöyryydessä alas taivaasta korkeimmalta mahdolliselta paikalta ja asemasta Jumalan valtaistuimelta syntisten ihmisten palvelijaksi. Nöyränä Herran palvelijana Hän altapäin nosti meidät ylös kirkkauteen (Ef 4:7-12). Kärsimystensä ja kuolemansa kautta Hän toi meille elämän ja Jumalan siunaukset.
2 Tim 1:10 ”Meidän Vapahtajamme Jeesus Kristus on ilmestynyt. Hän on kukistanut kuoleman ja tuonut valoon elämän ja katoamattomuuden, evankeliumin kautta.”
Ef 1:3 ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa.”
Näin se pitäisi olla meidänkin kohdalla. Mikäli me teemme omaa tahtoamme, etsimme omaa etuamme ja omaa mukavuuttamme, ja toteutamme itsekkäitä halujamme, Herran tahto ei toteudu elämässämme. Emme voi tehdä Jumalan tekoja eikä ihmiset saa Jumalan siunauksia kauttamme. Me emme ehkä voita sieluja kirkkauteen. Mutta Jeesusta seuraamalla omia kärsimyksiä sietäen, ja näin omaa ristiämme kantaen, Jumalan tahto pääsee toteutumaan elämässämme. Silloin me voimme olla voimakkaita aseita Jumalan kädessä. Jumalan teot ja siunaukset voivat tulla esille kauttamme ihmisille suureksi avuksi ja siunaukseksi.
Voimme todella joutua kärsimään uskomme tähden monella eri tavalla. Voimme menettää monia entisiä hyviä ystäviä, jopa työpaikan, puolison, vanhempiemme tai lastemme rakkauden - heistä voi tulla tylyjä meitä kohtaan. Meitä voidaan herjata ja pitää hurahtaneina järkensä menettäneinä, meistä voidaan puhua pahaa ja meidät voidaan hylätä, ja jopa "heittää ulos" yhteisöistä, joissa meillä oli aikaisemmin paljon ystäviä. Koemme myös jossakin määrin vainoa. Moni uskoon tullut uskova on saanut kokea näitä vastoinkäymisiä.
Ei siis pidä luulla, että kaikki ihmiset lähellämme ovat iloisia uskoon tulostamme ja Jumalalle antautumisestamme. Eivät ihmiset ehkä tule ja taputa sinua olkapäälle ja kiitä sinua siitä, että sinä tulit uskoon ja puhut heille Jumalasta ja Jeesuksesta Kristuksesta. Eivät edes kaikki uskovat kiitä sinua ja ole iloisia siitä, että Jumalan teot tulevat esille kauttasi. Älä siis odota ihmisten kiitosta ja arvostusta. Pidä katse kiinni Jeesuksessa Kristuksessa. Älä anna kenenkään, äläkä minkään asian, tulla sinun ja Jeesuksen väliin.
Me palvelemme Herraa Jeesusta Kristusta. Emme pelkää ihmisiä. Olemmehan me kalliisti ostetut. Älkäämme olko ihmisten orjia.
1 Kor 7:23 ”Teidät on kalliisti ostetut. Älkää olko ihmisten orjia.”
1 Piet 1:18-19 ”Tiedättehän, että teitä ei ole lunastettu isiltä perimästänne turhasta vaelluksesta katoavilla aarteilla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, kuin virheettömän ja tahrattoman Karitsan, kalliilla verellä.”
Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä vaan voiman, rakkauden ja terveen ymmärryksen hengen (2 Tim 1:7). Jeesusta ja apostoleja syytettiin ja herjattiin heidän sanojensa ja tekojensa tähden. Heidän sanoja ja tekoja vääristeltiin, väännettiin, pahoiksi. Myös Jeesuksen tekoja tekevä uskova saa jossakin määrin kokea samankaltaista vastustusta, ”väärin ymmärtämisiä”.
Kun siis seuraamme Jeesusta Kristusta, voi tapahtua samoja asioita kuin tapahtui Jeesuksen ja apostolienkin elämässä: vastustus, mutta myös Jumalan siunaukset ja Jumalan tekojen esille tulemiset.
Voinko jotenkin koetella, olenko Jeesuksen seuraaja ja olenko Jumalan tahdossa? Tässä yksi tapa koetella: Jeesus lähettää uskovia evankeliumin työhön kuin lampaat susien keskelle (Matt 10:16). Jos siis elämässäsi on susia, olet Jumalan tahdossa. Olet sillä paikalla, johon Jumala on sinut asettanut. Silloin olet viholliselle vaarallinen ja Jumala tekee työtään kanssasi. Siksi koet vastustusta. Mutta jos sudet puuttuvat, ehkä et olekaan Jumalan tahdossa ja Jeesuksen lammas, jonka kautta Hän tekee työtään. Mitä enemmän Jumala toimii ihmisen kautta, sitä enemmän susia ilmaantuu elämäämme. Kaikki Jumalan palvelijat Raamatussa ovat tästä esimerkki. Emme voi estää susia ilmestymästä elämäämme. Mutta voimme estää itseämme tulemasta sudeksi toisen Jumalan palvelijan elämään.
EI VAIN KÄRSIMYSTÄ VAAN MYÖS SIUNAUKSIA JA ELÄMÄÄ
Jos nyt kuitenkin jättäisimme ne ikävät asiat. Keskitymme Herraan Jeesukseen Kristukseen. Silloin toteamme, että meillä on Hänessä valtavat näköalat ja mahdollisuudet.
Psalmi 71:16 "Minä kuljen Herran Jumalan voimateoissa, muistutan sinun vanhurskaudestasi, sinun ainoan."
2 Kor 12:12 "Onhan apostolin tunnusteot tehty teidän keskuudessanne kaikella kestävyydellä, tunnusmerkein, ihmein ja voimateoin."
Kaikki perustuu siihen, että Herra Jeesus Kristus on meidän kanssamme joka päivä. Hänen läsnäolossaan sitten tapahtuu Hänen vaikuttamia ja tekemiä tekoja. Jumala palkitsee kerran palvelijansa sen mukaan mitä ja kuinka paljon Hän on päässyt vaikuttamaan ja tekemään työtään palvelijassaan ja hänen kauttaan, ja mitä uskova on joutunut kärsimään Jeesuksen ja Hänen asiansa tähden.
Room 8:17-18 "Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä ja perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa, jos kerran yhdessä hänen kansaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme. Päättelen siis, etteivät tämän nykyisen ajan kärsimykset ole verrattavissa siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin."
HÄNEN LÄSNÄOLONSA USKON PERUSTA
Joku ehkä ajattelee: "Mutta voi, kunpa minullakin olisi tuollainen kokonaisvaltaiseen Jumalalle antautumiseen johtava ihmeitä tekevä usko! Mistä saan sellaisen uskon?"
Hänessä, Sanassa ja Pyhässä Hengessä, on kaikki usko. Hän on uskon alku, uskon alullepanija, ja sen täydelliseksi tekijä. Jumalan Sana on uskon Sana, ja Pyhä Henki on uskon Henki. Pyhä Henkí elää ja asuu Jumalan Sanassa. Siksi on hyvä seurustella Hänen kanssaan, uskon kanssa, rukouksessa ja Raamatun Sanan äärellä. Silloin usko voi tarttua (Heb 12:2, 2 Kor 4:13, Room 10:8). Silloin ei tarvitse uskotella eikä yrittää uskoa, ponnistella uskoa koska läsnä oleva Jeesus Kristus antaa ja vaikuttaa uskoa. Silloin usko on usko, jonka Jeesus vaikuttaa.
Uskoa ei ihminen voi itsestään puristaa. Sitä ei ihminen saa aikaan. Usko ei ole pelkkää asioiden totena pitämistä. Kuka tahansa voi pitää Raamatun Sanaa totena. Mutta hänellä ei välttämättä ole elävää uskoa Sanaan. Sanan tulee saada elää sinussa ja minussa. Elävä tekoihin vievä usko on tietoisuus, varmuus, asioista, joita ei näy (Heb 11:1). Tällaisen elävän uskon vaikuttaa ja antaa Herra Jeesus Kristus, joka on Jumalan Sana ja Henki: Jumala. Silloin se on Jeesuksen antama Jeesuksen usko, ei ihmisen yrityksiä uskoa (Apt 3:16, Joh 1:1,14, Apt 16:7,10).
Jumalan läheisyydessä Hänen läsnäolossaan on siis kaikki tarvittava usko. Jeesus Kristus on kaikki riittävä Jumala kaikkiin niihin tekoihin, jotka Hän on tarkoittanut sinulle ja minulle tehtäväksi. Tästä johtuen uskovan, joka pyytää ja tavoittelee uskoa, tulee tavoitella Jumalan läsnäoloa ja läheisyyttä omaan elämäänsä. Silloin uskova antaa itsensä Jumalalle päivittäin ja hetkittäin. Hän elää pyhityselämää - Jumalalle antautumista. Silloin hän voi elää, ja elää, Herran Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Sanan, kautta Sanasta (1 Joh 4:9, Matt 4:4, 1 Kor 1:30). Tämä on uskovan järjellinen jumalanpalvelus (Room 12:1). Ja Jumala johdattaa uskovaa Hänen teoissaan.
MISTÄ TIEDÄN, ETTÄ JUMALA PUHUU JA JOHDATTAA MINUA?
Ps 32:8 '”Minä opetan sinua”, sanoo Herra, ” ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa. Minä neuvon sinua, minun silmäni valvoo sinua.”
Joskus on vaikea tietää, onko todella Jumala puhunut. Mutta kun kyseessä on joku suurempi elämän muutos, ja Jumala tahtoo saada sen muutoksen aikaiseksi uskovan elämässä, Hän puhuu niin, että se on havaittavissa. Epävarmassa tilanteessa ei pidä tehdä mitään muutoksia. Jumalalta voi pyytää vahvistuksen ko. asiaan ja Jumala antaa sen.
Olen edellä kertonut, kuinka uskova seuraa Jeesusta Kristusta, Hänen Sanaansa ja elää Hänestä, Sanasta. Herra lupaa johdattaa niitä, jotka kulkevat rukoillen, elävät pyhityselämää Herran läsnäolossa Hänen kanssaan. Hänen läsnäolossaan voi tietenkin kuulla Herraa ja nähdä mihin Hän vie.
Jer 31:9 "minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.
Joh 10:27 "Minun lampaani kuulevat minun ääneni. Minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua."
Joh 8:47" Se, joka on Jumalasta, kuulee Jumalan sanat."
Seuraavassa kerron joitakin omassa elämässäni kokemiani Jumalan selviä johdatuksia, ja mitä tarkoittaa käytännössä elää Herran Jeesuksen kautta ja Hänestä.
Tapaus 1.
Uskoon tuloni jälkeen olin maallisessa työssä. Aloin kokea, että minun aikani tässä työssä on päättynyt ja minun tulee sanoa itseni irti. Koin, että Jumala tarjoaa minulle jotakin muuta työtä. Järkeni soti kuitenkin tätä asiaa vastaan. Eihän ole kovin helppoa sanoa itseään irti turvallisesta ja varmasta työpaikasta ja astua tuntemattomaan. Tämä asia huipentui niin, että jonkun ajan kuluttua työni alkoi tuntua vastenmieliseltä. Aikaisemmin olin aina viihtynyt työssäni, mutta nyt se oli pakonomaista vääntämistä. Koin, että Pyhä Henki vaati minun sanoa itseni irti. Tämä oli voimakas tunne.
Päätin, että jos Jumala antaa muutamat ajatuksissani olevat mahdottomilta tuntuvat merkit, Pyhä Henki on puhunut minulle ja minä sanon itseni irti. Ne olivat sellaisia asioita, jotka eivät voi tapahtua sattumalta. Melkein heti tapahtui täsmälleen ne asiat, mitkä olin pannut Jumalalle merkiksi. En enää voinut epäillä Jumalan puhetta. Kävelin pomon toimistoon ja sanoin itseni irti.
Tapaus 2.
Pyhä Henki puhui minulle raamattukoulusta. Minun tulisi mennä raamattukurssille Suomeen. Ajattelin, etten varmasti mene raamattukouluun ja kuvittele itsestäni jotakin, että minusta tulisi joku (Herran palvelija). Mutta tunne tästä asiasta vahvistui ja minä tiesin, että Jumala on puhunut, vaikka järkeni soti sitä vastaan. Pyysin Jeesusta pitämään huolen siitä, että jos tämä asia on Hänestä, ja Hän on puhunut raamattukoulusta, minä löydän itseni raamattukoulusta. Jätin tämä asia "Herran haltuun".
Muutamia päiviä ennen ilmoittautumisajan päättymistä olin seurakunnan kahvilassa. Vierelleni tuli eräs uskova seurakuntalainen. Hän alkoi kertoa tästä raamattukoulusta, ja että minun pitäisi mennä sinne, ja että ilmoittautumisaika loppuu muutaman päivän kuluttua. Silloin muistin, mitä olin sanonut Jeesukselle tästä raamattukurssista. Heti kohta pöytään istui toinen uskova mies. Hän myös kertoi raamattukurssista ja sanoi, että sinun tulee mennä sinne. Käsitin, että Jeesus Kristus vaikutti heissä ja puhui minulle tästä asiasta. Menin raamattukouluun tälle kurssille.
Tapaus 3.
Raamattukoulussa Jumala puhui minulle, että Hän tahtoo, että minä aloitan kotilähetystyön palattuani kotiin ja seurakuntaan. Sanoin Herralle, etten voi mennä seurakunnan johtajan luokse ja väittää, että Sinä teet minusta evankelistan. Jos tämä asia on Sinusta, puhu myös seurakunnan johtajille. Jos he pyytävät minua kotilähetystyöhön, Sinä olet tämän asian puhunut minulle
ja minä aloitan kotilähetystyön.
Palattuani seurakuntaan, seurakunnan johtaja pyysi minua luokseen. Hän kertoi, että kun olen ollut raamattukoulussa, he ovat johtokunnassa puhuneet minusta. He tahtovat, että minä aloitan kotilähetystyön. Hän kertoi, että he ovat rukoilleet asian puolesta ja pyytäneet Jumalaa puhumaan tästä minulle. Sitten hän katsoi minua silmiin ja kysyi: "Onko Jumala puhunut sinulle kotilähetystyöstä?" Minä vastasin, että on puhunut, ja että olen pyytänyt Herraa puhumaan sinulle. Hän totesi: "No sittenhän asia on selvä." Minä vastasin: "Niin on!"
Tapaus 4.
Jumala puhui minulle eräästä paikkakunnasta, jossa minun tulee aloitta hengellinen työ. Tämä vaati muuttoa paikkakunnalle. Matkustin paikkakunnalle ja menin käymään ko. seurakunnan tilaisuudessa. Tarkoitukseni oli katsoa, mikä siellä on tilanne. Totesin mielessäni, että ei täällä ole minulle paikkaa koska se asema, josta Herra on puhunut, on varattu. En voi työntää Herran palvelijaa pois asemastaan ja sanoa hänelle, että se paikka ja tehtävä kuuluu minulle. Matkustin kotiin. Jumala jatkoi puhetta tästä paikkakunnasta ja hengellisestä työstä siellä.
Asia vaati niin suuria elämän muutoksia, että pyysin rukouksessa Herraa lähettämään profeettansa sanomaan minulle suoraan ja selvästi, että minun tulee mennä ko. paikkakunnalle ja seurakuntaan hengelliseen työhön. Muuten en uskalla muuttaa sinne.
Muutaman päivän kuluttua eräs uskova mies soitti ja kertoi tulevansa käymään luonani, jos olen kotona ko. aikaan. Minä sanoin olevani kotona, ja että hän on tervetullut. Keskustelin hänen kanssaan hengellisistä asioista, mutta en sanallakaan maininnut ajatuksiani tuosta paikkakunnasta ja sinne muutosta.
Teimme yhdessä pitkän kävelylenkin. Tämän jälkeen tulimme asunnolleni. Mies istui keittiössäni ja minä aloin keittään kahvia. Hän istui hermostuneena ja lopulta sanoi: "Kun olimme kävelemässä, minulla oli koko ajan voimakas tunne siitä, että minun pitää sanoa sinulle jotakin. Mutta en uskaltanut sanoa. Mutta minä en enää voi olla vaiti." Sitten hän sanoi sen paikkakunnan nimen, ja että sinne sinun tulee muuttaa Herran työhön. Hän jatkoi: "Mutta jos Jumala ei ole puhunut sinulle tästä paikkakunnasta, tämä on minun omia ajatuksiani." Sitten hän kysyi, onko Jumala puhunut sinulle tästä paikkakunnasta ja hengellisestä työstä siellä.
Minä kerroin Jumalan puhuneen ja minun rukoilleen asian puolesta ja pyytäneen Herraa lähettämään profeettansa kertomaan minulle tästä paikkakunnasta nimeltä mainiten.
Kun sitten tulin tälle paikkakunnalle ja tapasin siellä paikallisia uskovia, sain tietää, että seurakunnalla oli ollut huoli siitä, että henkilö, jonka paikalle Jumala oli minut lähettänyt, oli muutama viikko aikaisemmin jättänyt seurakunnan ja muuttanut toiselle paikkakunnalle. He olivat pyytäneet Jumalalta uutta palvelijaa.
Tapaus 5.
Luokseni tuli kaksi uskovaa toiselta paikkakunnalta. He olivat molemmat paikallisen seurakunnan johtajia. He kertoivat tarvitsevansa uuden johtajan seurakuntaan. He olivat johtokunnassa rukoilleet asian johdosta ja kysyneet Jumalalta, ketä he pyytävät. Kaikki johtokunnan jäsenet olivat itsenäisesti toisistaan riippumattomina saaneet sydämelleen pyytää minut. He kertoivat, että he ovat varmoja siitä, että Jumala on puhunut heille minusta, ja että heidän tulee pyytää minua seurakunnan johtajaksi. Minä kysyin heiltä, että mitä se tarkoittaa käytännössä. He sanoivat, että johtajana sinä päätät seurakunnassa kaikesta.
Tämä oli melko houkutteleva tarjous, saisin kaiken vallan seurakunnassa.
Mutta oli yksi paha ongelma; Jumala ei ollut puhunut minulle tästä seurakunnasta, eikä sen johtajuudesta. Tämä tarjous tuli täysin yllättävästi ja arvaamattomasti. Siksi ihmettelin tätä tarjousta.
Sanoin heille, että minä kysyn ensin Herralta Jeesukselta Kristukselta asiasta. Sitten kun saan Herran Sanan, annan vastaukseni.
Heidän lähdettyään menin Herran eteen rukouksessa. Kysyin Herralta, että miksi sinä et ole puhunut minulle tästä asiasta. Enhän voi kyseenalaistaa näiden hengellisten ihmisten kokemusta Sinun sanastasi heille, että heidän tulee kutsua minut seurakuntansa johtajaksi. Pyhä Henki vastasi, niin kuin koin: "Minä tosin olen puhunut heille sinusta, mutta en ole puhunut sinulle heistä koska tahdoin koetella sinua, seuraatko ihmisiä ja valtaa vai minua, minun sanaani."
Ilmoitin ko. seurakunnan johtajille, etten ota tarjousta vastaan.
LOPUKSI
Sisällä Jumalan valtakunnassa vaelletaan Jumalan kanssa uskossa Häneen. Ja siellä on joskus myös pimeitä laaksoja. Niissä laaksoissa tarvitaan uskoa. Löysin aiheesta hyvän opetuspuheen.
one way 71 - Jeesus on kanssasi myös pimeässä laaksossa (youtube.com)
Olen edellä ottanut sille joitakin asioita uskovan elämän paradoksaalisuudesta.
Aihe on laaja ja siitä voidaan puhua monesta näkökulmasta. Tässä tulee paljon hyvää asiaa tästä uskovan elämän paradoksaalisuudesta.
(96) Raamattuhetki Jaakon kanssa: Oletko mahdottomissa haasteissa? (2. Kor 12 luku) - YouTube
Sitten opetuspuhe miten hallitsen tahoani niin, että teen Jumalan tahtoa