YLIONNELLINEN LINJA-AUTON KULJETTAJA

Muistui mieleeni eräs tositapaus, joka tapahtui Ruotsissa. Luin joku aika sitten kuinka eräs linja-auton kuljettaja oli ollut ylitsevuotavan iloinen ajaessaan linja-autoa. Joku matkustaja oli soittanut Poliisille. Poliisi tuli ja otti mieheltä puhalluskokeen. Matkustaja luuli, että mies on humalassa, tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Ei hän ollut humalassa eikä huumeissa. Hän oli Pyhässä Hengessä ja riemuitsi pelastuksesta ja yhteydestä Jumalaan Pyhässä Hengessä: Jumalassa.

Maailmalle on epätavallista, ja kohtapa sairasta, jos joku ihminen on ylitsevuotavan onnellinen ja kokee Jumalan elämää ja siunauksia. Sitä maailma ei käsitä. Siksi ylitsevuotavan onnellisella uskovalla on vaara tulla väärinymmärretyksi ja joutua ambulanssiin tai poliisiautoon.

Tämä edellä kertomani itse kokemani ilo johtui tietenkin siitä, että tottelin Jumalaa ja tein Hänen tahtoaan. En ollut riidassa Kaikkivaltiaan kanssa. Olin Hänen kanssaan sovinnossa.  Olin jopa Jumalan tahdon keskipisteessä, niin koin. Mutta ilo johtui myös siitä, että minulla ei ollut yhtään rahaa. Olin totaalisen riippuvainen Herran Jeesuksen Kristuksen huolenpidosta. Ja Hän piti minusta huolen. Olin Herran kukkarossa. Ja tämä antoi suuren vapauden ja ilon. En puhunut tarpeistani ihmisille. Puhuin vain Jumalalle, enkä kärsinyt puutetta. Eikö olekin ihmeellistä? Ja tämä on totta. 

Tästä johtuen uskon, että kykenen elämään myös puutteessa vähillä varoilla. Sillä, kun minulle tulee tarve, minä menen rikkaan Isäni eteen rukouksessa ja kerron Hänelle tarpeeni (Fil 4:6-7). Hän antaa minulle sen, mitä tarvitsen. Ja sitä, mitä minä en saa, minä ajattelen, että en tarvitsekaan, koska Isäni ei ole sitä minulle antanut. Taivaan Isäni tietää, mitä tarvitsen, ja Hän antaa sen minulle (Luuk 12:29-32).

Kaikki, mitä minulla on, on Jumalalta saatua armosta Jeesuksen Kristuksen suorittaman sovitustyön perustalla ja ansiolla. Minulla ei siis ole mitään omista ansioista johtuvaa hyvää. Kaikki on armosta ja armoa. Oikeastaan minä en omista mitään, kaikki on Jumalan omaisuutta. Minä itsekin kuulun Jumalalle Jeesuksen veren tähden.

Paavali todistaa Jeesuksesta:

Tiit 2:14 "Hän antoi itsensä meidän puolestamme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka ahkeroi hyviä tekoja." 

Jeesus Kristus on omalla verellään hankkinut/ansainnut meidät itselleen omaisuudekseen.

Apt 20:28 "Pitäkää siis huoli itsestänne ja koko siitä laumasta, johon Pyhä Henki on pannut teidät kaitsijoiksi paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellään on itselleen hankkinut."  

Jumalan huolenpito toimii silloin, kun uskova on Jumalan tahdossa ja tekee Hänen tahtoaan. Hän on siis Jumalan johdatuksesta johtuvassa elämän tilanteessa. Tai hän on erinäisistä syistä ajautunut vaikeaan elämän tilanteeseen, jossa hän tarvitsee Jumalan apua ja kääntyy Jumalan puoleen. Silloin Herra on varma apu. Psalmi 33:18-22, 34:8-20, 37:3-5,18-19, 25, 46:2-4, 50:15.

VOIKO RIKAS OLLA ONNELLINEN?

Voisimme kääntää aikaisemman otsikon kysymyksen toisin päin ja kysyä - voiko rikas olla onnellinen? Onko tämä tyhmä kysymys? Onko siis varallisuus ja rikkaus sama asia kuin olla onnellinen?

Hyvin rikas ihminen voi olla onneton. Hänellä on kaikkea mahdollista maallista hyvää: on rahaa, on taloja, uima-allas, kesämökki, autoja, lumikelkkoja, moottoripyöriä, mönkijöitä, kallis vene ja kaikkea muuta tavaraa, mitä ihminen voi ajatella tarvitsevansa ollakseen onnellinen.

Kun rikas on saavuttanut kaiken haluamansa ja huomaa, ettei raha eikä tavara tee hänestä onnellista, hän voi masentua. Hänestä voi tulla hyvin onneton. Kun pettymys on suuri, hän ei enää tiedä mistä onnen löytää ja miten sen saa. Hän on tavoitellut onnea väärästä kohteesta. Hän on kiinnittänyt sydämensä rahaan ja omaisuuteen.

Ihmisen onni tai onnettomuus on hänen sydämessään, hänen sisimmässään. Se ei ole ihmisen itsensä ulkopuolisissa asioissa. Siksi meidän tulee saada onni sisimpäämme. Vain Herra Jeesus Kristus voi antaa onnen ja syvän tyydytyksen elämäämme. Silloin ihminen voi olla onnellinen vaikka elämän olosuhteet ympärillä olisivat vaikeat.   

Rikas voi olla onnellinen kun hän on kiinnittänyt sydämensä rakkauden Herraan Jeesukseen Kristukseen ja Jeesus on hänen sydämessään. Rikaskin ihminen voi olla uskossa ja kokea Jeesuksen antamaa ja vaikuttamaa iloa ja rauhaa sydämessään. Silloin hänen ilonsa on Herrassa, ei rahassa eikä tavarassa. 

On siis ensisijaisen tärkeää, että yhteys Jumalaan on kunnossa. Lue "Jumalan valtakunta" tekstini, jossa kerron Jeesuksen valtasuuruudesta ja miten se on koettavissa. 

TÄTÄ MINÄKIN TAVOITTELEN

Otan nyt esille ilmiön, joka luultavasti on melko yleinen ilmiö helluntailaisuudessa ja ehkä muissakin kristillisissä piireissä. Kysymys on saarnaajien suhtautuminen saarnaamaansa oppiin. Mitä tarkoitan?

Olin tullut uskoon ja seurakunnan yhteyteen. Olin 32 -35 -vuotias. Kokouksissa oli yleensä keski-ikäisiä, tai sitä vanhempia, saarnaamassa ja opettamassa Jumalan Sanaa. He opettivat jostakin hengellisestä opista, ja siitä, kuinka se toimii, tai kuinka sen tulisi toimia uskovan elämässä. Kysymyksessä saattoi olla Jeesuksen seuraaminen uskon askelissa, uskovan suorittama pyhityselämä, rukous, armolahjat, Pyhän Hengen täyteys tms. hengellinen käytännön uskon elämän oppi. Sitten saarnaaja saattoi sanoa puheensa yhteydessä: "Tätä minäkin tavoittelen, ja tähän minäkin pyrin, että tämä toteutuisi ja toimisi minussakin."

Olin saarnan aikana kuunnellut tarkkaavaisesti opetusta, jotta sitten soveltaisin sitä käytäntöön omassa uskon elämässäni, ja opetus toteutuisi kohdallani, että sana tulisi minussa lihaksi. Kun kuulin, että saarnaajakin, joka saattoi olla yli 60 -vuotias, ei vielä ollut sitä saavuttanut, oppi ei vielä toimi hänen kohdallaan, minulta meni kerralla toivo saavuttaa ja päästä sisälle saarnattuun hengelliseen toimivaan elämään käytännössä. Ajattelin, että mikäli tuo vanha saarnamies, joka on ollut uskossa lapsesta tai nuoruudestaan asti, ei vieläkään ole saavuttanut tuota asiaa, mistä hän opettaa, eikä se toimi hänenkään kohdalla, ei myöskään minulla ole mitään mahdollisuutta sitä saavuttaa. Niin mitä sitä sitten edes yrittää, kun edes saarnaaja ei elä todeksi opettamaansa oppia.

Vieläkin, kun kuuntelen saarnoja, kuulen joskus jonkun sanovan "nöyrästi" - "Tätä minäkin tavoittelen, että tämä toimisi minussakin". Ei se todellakaan anna uskoa nuorille uskoville opin toteutumisesta heidän omassa elämässään.

Ymmärrän, että saarnaaja pyrkii esiintymään nöyränä. Saarnaaja ei voi sanoa, että tämä oppi toimii minun omassa uskon elämässäni. Sellainen tunnustus voitaisiin kokea ylpeytenä ja itsensä korottamisena. Ja sitä saarnaajat pelkäävät. Mutta minun mielestäni sellainen "nöyryys" on väärin. Se ei ole totta. Se antaa väärän kuvan nuorille uskoville opetetusta aiheesta ja sen toteutumisesta uskovan elämässä. Tai sitten saarnaaja todellakaan ei elä todeksi oppiaan. Mutta miksi silloin opettaa toisille sellaista, mikä ei toimi omassakaan elämässä? Uskon kuitenkin, että opit, joista saarnataan, yleensä toimivat saarnaajien omassa elämässä, ainakin jossakin määrin.

Vai mitä sinä ajattelet tästä? Jos evankelista julistaisi uskosta osattomalle: "Jeesus pelastaa ja vapauttaa ja antaa synnit anteeksi". Mutta sitten sanoisi hänelle: "Tätä pelastusta ja vapautusta ja syntien anteeksi saamista minäkin tavoittelen ja odotan."

Tai joku opettaisi Pyhän Hengen täyteydestä ja sanoisi kuulijoilleen: "Tätä Pyhän Hengen täyteyttä ja lahjaa minäkin odotan ja tavoittelen." Tai joku vielä opettaisi kuinka Jumala johdattaa uskovaa ja sanoisi kuulijoilleen: "Minäkin odotan ja toivon, että Jumala joskus johdattaisi minua."

Tämä asia nousi eteeni voimakkaasti heti uskon elämäni alussa ja se kiusasi minua. Uskon, että se kiusasi myös Jumalaa. Ehkä tämä on yksi syy siihen, miksi minä pyrin kirjoituksissani todistamaan omista hengellisistä kokemuksista niiden oppien tiimoilta, joista kirjoitan. Tahdon näin todistaa, että Raamatun oppi toimii meidän elämässämme, mikäli me itse tavoittelemme hengellisiä asioita, ja tottelemme ja seuraamme Jeesusta Kristusta, ja annamme Hänen vaikuttaa elämässämme.

MÖKKI "OSTETTIIN" NOKKANI EDESTÄ

Minulle kävi kerran näin.

Olin kiinnostunut kesämökeistä ja etsin sopivaa kohdetta mahdollisesti ostaakseni sen. Lehdessä oli kiinteistönvälittäjän ilmoitus myytävästä kesämökistä. Kohde tuntui olevan minulle sopiva.

Soitin kiinteistönvälittäjäfirmaan. Sovimme tapaamisen mökillä. Ajoin mökille sovittuun aikaan. Kiinteistönvälittäjä oli jo siellä odottamassa minua. Hän oli vanhemman puoleinen mies, minä olin nuori mies. Hän alkoi esitellä minulle mökkiä, jonka totesin heti alkuun arvottomaksi röttelöksi. Siis, laho purkumökki, lyhyesti ja rehellisesti sanottuna. Tontti ja tontin sijainti oli myös hyvin kyseenalainen. Mökki oli sen näköinen, että se oli seissyt kylmillä käyttämättömänä kymmenen vuotta. Tontti oli myös hoitamaton. Petyin valtavasti.

Kiinteistönvälittäjä alkoi kertoa surkuteltavaa tapausta mökin omistavasta vanhasta uskovasta mummosta. Mummo oli joutunut rahavaikeuksiin tultuaan pahojen ihmisten pettämäksi. Rehellinen uskova mummo oli päättänyt myydä rakastamansa kesäpaikan saadakseen rahaa velkojensa maksuun. Mummo joutui nyt luopumaan rakkaasta mökistään noiden pahojen ihmisten tähden. Nyyh, - kovin ikävä ja hellyyttävä tapaus, täytyy myöntää.

Kun olimme päässeet mökin lahoille portaille ja olimme menossa sisälle, kiinteistönvälittäjä pysähtyi ja alkoi hermostuneena vilkuilla tielle ja mökin pihalle. Minä ihmettelin sitä. Näytti siltä, että hän odotti jotakin. Aivan oikein! Viimein pihalle ajaa paukautti kovalla vauhdilla auto. Autosta nousi keski-ikäinen kovin innoissaan oleva mies. Hän huomioi ja tervehti kiinteistönvälittäjää. Hän alkoi heti innoissaan puhua hänelle. Minä olin hänelle niin kuin minua ei olisi olemassakaan, tai olin hänelle täysin näkymätön. Minä hämmästyin.

"Ei saa tuomita!" Ehkä hänellä oli huono näkö ja ehkä hän ei innostuksissaan huomannut minua? No joka tapauksessa, Koin, että tässä on jotakin pahasti vialla. Varmasti tänne on joku koira haudattu.

Tämä innostunut mies kertoi kiinteistönvälittäjälle, että hän oli yrittänyt saada häntä kiinni puhelimella ilman tulosta. Sitten hän oli päättänyt ajaa mökille arvellen kiinteistönvälittäjän olevan mökillä. Hän totesi iloisena, että olipa hyvä, että sinä olet täällä, sillä minä olen kovasti kiinnostunut tästä mahtavasta paikasta.

Nyt välittäjäkin jätti minut huomiotta. Hän keskittyi uuteen ostajaehdokkaaseen ja alkoi keskustella tämän kanssa. Näytti siltä, että mökki menee nokkani edestä. Nyt olisi kiire tehdä päätös ostaa mökki. Mutta, mutta, mutta...

Ymmärsin heti missä mennään. Tilanne oli kehittynyt niin kiusalliseksi, että päätin ottaa jalat alle. Miehille mitään sanomatta juoksin autolleni ja ajoin pois. Näin kuinka miehet seisoivat mökin portailla ja katsoivat hämmästyneenä perääni. He olivat sen näköisiä, niin kuin heiltä olisi suuri lohi päässyt karkuun. Minä en uinutkaan heidän heittämäänsä verkkoon. Heiltä kun puuttuivat näyttelijän lahjat totaalisesti. Heiltä tuntui puuttuvan myös näytelmän ohjaaja.

LÄÄKÄRIN SANA(KO) PARANSI MINUT.

Joku väitti: "Mehän tiedämme mistä kipu johtuu. Ilman fyysistä ruumista ei voi tuntea kipua."

Vastasin:

Olet väärässä, valitettavasti. Ihminen voi tuntea konkreettista kipua ruumiissaan ilman, että siinä on mitään vikaa, joka aiheuttaisi kivun.  Lääketiede myös tunnustaa, että näin on. Kyseessä on ihmisen kuvittelema sairaus, joka sitten aiheuttaa kipua. Minulla itselläni on tällainen kokemus. Minä kerron:

Monia vuosia sitten nuorempana miehenä aloin pelätä, että saisin erään määrätyn sairauden. Ajattelin usein sitä sairautta. Sitten aloin pikku hiljaa tuntea konkreettista kipua ruumiissani. Tämä todisti minulle, että minä sain tuon vaivan.

Menin lääkäriin. Lääkäri tutki minua. Sitten hän istui kirjoituspöytänsä taakse ja alkoi kirjoittaa reseptiä. Olin kuullut "Hypokondi" luulosairaudesta. Minä aavistin, että tässä ei nyt ole kaikki ihan kohdallaan. Jokin lääkärin käyttäytymisessä paljasti sen. Kysyin häneltä, että onko minulla todellista sairautta ja tarvitsenko todella pillereitä. Sanoin hänelle tietäväni hypokondista. Lääkäri pani kynän pöydälle, katsoi minua ja sanoi:

"Sinulla ei ole mitään sairautta. Olet täysin terve. Mutta minä voin kirjoittaa sinulle lääkkeen, jos tahdot. Sitten minä sanon sinulle: "Ota tätä lääkettä yksi pilleri aamuisin ja yksi iltaisin kahden viikon ajan. Muutaman päivän kuluttua oireet vähenevät. Viikon päästä olet ilman kipuja ja täysin terve."

Hän jatkoi: "Jos sinä uskot minua, ja teet, niin kuin minä sanon sinulle, sinä olet viikon päästä täysin terve. Mutta - koska tässä on kyseessä psykologiset asiat, ei konkreettinen sairaus, sinä et tarvitse mitään lääkettä. Jos uskot minua, kun minä nyt sanon sinulle, että sinä olet täysin terve, et tarvitse lääkettä, jo huomenna olet oireeton ilman kipuja."

Sanoin lääkärille, että tahdon uskoa ja uskon häntä, ja että en ota lääkettä. Kysyin sitten häneltä: "Jos olisin vaatinut lääkettä, olisitko kirjoittanut minulle jonkun vaarattoman kalkkipillerin?" Lääkäri sanoi, että hän olisi kirjoittanut minulle täysin tehottoman ja vaarattoman lääkkeen ja saattanut minut matkaan em. sanoilla.

Uskoin lääkärin sanan, en ottanut lääkettä. Seuraavana päivänä kivut ja oireet olivat poissa. Koska minulla ei ollut mitään sairautta, joka olisi aiheuttanut kivun, kipu ei ollut ruumiissani, missä se kipu oli?

LÄÄKÄRIN SANA / JUMALAN SANA

Nyt minulle tulee ajatus. Jos sairastumme kun uskomme sairauteen, ja parannumme kun uskomme lääkärin sanan, mitä tapahtuu jos meillä on lääkärin toteama konkreettinen sairaus mutta emme usko sairautta vaan uskomme Jumalan Sanan?

Jes 53:4-5 "Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän kärsi. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu."

Ps. 103:2-13 "Ylistä Herraa, minun sieluni, äläkä unohda, mitä hyvää hän on tehnyt. Hän antaa kaikki syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sairautesi. Hän lunastaa sinun elämäsi turmiosta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella. Hän tyydyttää sinun kaipauksesi hyvyydellään; sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotka. Herra on laupias ja armahtava, pitkämielinen ja suuri armossaan. Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa ikuisesti. Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä maksa meille pahojen tekojemme mukaan. Sillä niin korkealla kuin taivas on maan yllä, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät. Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme. Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin Herrakin armahtaa niitä, jotka häntä pelkäävät."

2 Ms 15:26 "Minä olen Herra, sinun parantajasi."

Onhan selvää, että jos lääkärin sana parantaa luulosairaan uskon kautta lääkärin sanaan, Jumalan Sana on monin verroin tehokkaampi lääke, ja voi parantaa oikeat sairaudet uskon kautta Jumalan Sanaan. Raamattu todistaa, että Jumalan Sana on lääke koko ihmisen ruumiille. Hän on Herra, meidän parantajamme.

Mikäli sinulla on lääkärin toteama sairaus, ja uskot nyt Jumalan Sanan parantumisestasi, ota kuitenkin lääkkeet lääkärin määräysten mukaisesti kunnes lääkäri toteaa sinut  terveeksi ja vapauttaa sinut lääkkeistä.

Kun Jumala parantaa, ihminen kestää lääkkeet kunnes lääkäri vapauttaa niistä. Älä missään tapauksessa jätä lääkkeitä uhmamielessä ajatellen, että kyllä Jumala minut parantaa kun uskon ja jätän lääkkeet pois. Jätä lääkkeet vasta sitten kun lääkäri on todennut sinut terveeksi ja antanut sinulle luvan jättää lääkkeet pois. 

MYIN AUTOLIIKKEESSÄ UUDEN AUTON

Olen aina ollut kiinnostunut autoista. Minulla on tapana käydä autoliikkeissä katselemassa minkälaisia ja minkä hintaisia autoja on myynnissä. Voitaisiin sanoa, että tämä on yksi minun harrastus. Näin olen joskus löytänyt hyvin pidettyjä ja vähän ajettuja autoja, joista olen sitten tehnyt mielestäni onnistuneet kaupat.

Olin kerran taas eräässä merkkiliikkeessä. Katselin uusia autoja ja haaveilin sellaisesta. Silloin minua tuli puhuttelemaan minua ehkä kymmenen - viisitoista vuotta vanhempi mies. Hän vaikutti hyvin tuttavalliselta ja miellyttävältä henkilöltä. Aloimme yhdessä keskustella liikkeen edustamista autoista.

Aukaisin vieressämme uuden myytävänä olevan auton konepellin ja esittelin miehelle auton moottoria ja sen ihmeellistä tekniikkaa. Minä pidin tuosta autosta ja siksi esittelin hänelle autoa hyvin positiivisessa mielessä. Olisin varmasti itse ostanut sellaisen auton, mikäli minulla olisi ollut varaa. Keskustelimme auton hinnasta, ja kaikesta, mitä myytävästä autosta voidaan keskustella. Puhuimme jopa siitä, sisältyykö mahdollisesti talvirenkaat hintaan.

Keskusteltuamme autosta ehkä n. 20.n minuutin ajan, mies katsoi minua päättäväisesti ja sanoi: "Minä ostan tämän auton." Minä hämmästyin koska auto oli kallis. Kysyin häneltä, että aikooko hän todella ostaa tämän auton? Hän sanoi ostavansa auton ja maksavan käteisellä. Hän pyysi minua toimistoon, sillä Hän tahtoi kirjoittaa nimensä ostosopimukseen.  

Silloin minä huomasin, että olin esiintynyt myyjän tavoin ja hän luulee minua automyyjäksi. Minä kerroin hänelle, että minä en ole automyyjä. Minä olen asiakas niin kuin hänkin. Hän hämmästyi ja kysyi: "Etkö sinä olekaan automyyjä? Minä kun luulin sinua myyjäksi." Minä sanoin, että en ole automyyjä. Osoitin kädelläni toimistoa, jossa automyyjä istui. Pyysin häntä menemään sinne tekemään kaupat tästä autosta. Mies silmäili hämillään ympärilleen ja käveli toimistoon.

Minä jäin miettimään, että ehkä minä olisin hyvä automyyjä koska olin vahingossa tietämättäni myynyt kalliin uuden auton. Jospa hakisin töitä tästä liikkeestä.

ONKO KAHVI SYNTIÄ?

luultavasti kaikissa vähän suuremmissa seurakunnissa on lain saarnaajia. Nämä uskovat ovat lain alla. Koska he ovat itse lain alla, he eivät tahdo päästää muitakaan uskovia vapauteen lain orjuudesta. He luulevat toisten uskovien todistaman vapauden kokemisen vapaudeksi tehdä syntiä. Siksi he yrittävät kaikin voimin pitää uskovat kiinni omatekoisissa laeissa ja säännöissä. He käyttävät ovelasti myös Raamatun Sanaa tarkoitusperiensä toteuttamiseen. He pyrkivät opetuksillaan viemään vasta uskoon tulleet vapauden Kristuksessa Jeesuksessa löytäneet uskovat takaisin lain alle lain orjuuteen. He eivät ymmärrä vapautta Kristuksessa, koska he eivät itse elä vapaudessa. Siksi he eivät salli vapautta toisillekaan.

Näin oli myös siinä seurakunnassa, minkä yhteydessä tulin uskoon ja jossa aloin käymään. Mutta minä en mennyt näiden lakisaarnaajien ansaan. Jumala oli kanssani ja puhui ja varjeli. Kerron yhden tapauksen.

Istuin muutamien uskovien kanssa kahvilla seurakunnan kahvilassa. Muutama uskova joi teetä. Mutta yksi uskova ei juonut kumpaakaan. Hänen mielestään kahvi ja tee ovat syntiä. Hän sanoi minulle, että sinä teet syntiä kun juot kahvia. Kysyin häneltä ihmetellen hänen väittämää, että mitä syntiä kahvissa ja kahvin juomisessa on. Jumala ei ollut nuhdellut minua kahvista. Siksi hänen puheensa vaikutti oudolta. Hän selitti minulle, että sinä olet riippuvainen kahvista koska et voi olla juomatta kahvia. Silloin kahvi ja sen himo hallitsee sinua, ja sinä teet syntiä siinä, että sinä annat kahvin himon hallita itseäsi ja tyydytät himosi kahvilla.

Koin voimakkaasti, että hänen väittämänsä ei pidä paikkaansa. Minulla ei ole kahvin himoa eikä kahvi hallitse elämääni. En ole siitä riippuvainen. Sanoin hänelle rohkeasti: "Ei minulla ole kahvin himoa. Voisi yhtä hyvin olla ilman kahviakin. Koska minulla ei ole kahvin himoa, voin juoda kahvia eikä se ole minulle syntiä." Muistan säikähtäneeni sanojani ja ajatelleeni, että mitä tuli sanottua ja olinko puhunut liikaa.

Olin jo tuolloin lukenut Raamattua ja tiesin, että hän on väärässä. Ymmärsin, että hän yrittää saada minut noudattamaan hänen minulle asettamia lakeja. Hän pyrkii hallitsemaan minua. Jos lähtisin tottelemaan häntä, kohta hän tulisi lisämääräysten kanssa, joita minun tulisi myös noudattaa. Näin ajattelin. Minua huvitti, mutta samalla myös kiusasi, hänen puheensa. Ymmärsin, että hänen puheensa ei ole Jumalan ilmoitusta.

Koska minä olin äsken tullut uskoon, ja olin vilpitön uskossani, ja hänen puheensa jäi vaivaamaan minua, päätin kokeilla, olenko riippuvainen kahvista, ja onko minulla kahvin himoa, joka hallitsee minua. Olin juonut kahvia useita kuppeja miltei joka ikinen päivä viimeiset 16 vuotta. Olin siis kahvin suurkuluttaja.

Eräänä aamuna päätin, että tänään en keitä enkä juo kahvia. Olin muutaman päivän ilman kahvia ja teetä. Minulla ei ollut mitään kahvin himoa enkä tarvinnut kahvia. Kahvi ei yksinkertaisesti maistunut. Minä tuskin muistin, että kahvia on edes olemassa. Koska minulla ei ollut mitään kahvin halua, puhumattakaan himosta, päätin olla ilman kahvia pitemmän aikaa.

Kuukausi kului enkä ollut juonut kahvia, edes maistanut, yhtään kupillista. Sitten eräänä aamuna istuin keittiön pöydän ääreen arvioimaan kahvin syntisyyttä tai synnittömyyttä minulle. Mietin, mitä tehdä jatkossa kahvin suhteen. Koska minä nyt koin, että kahvi ei hallitse elämääni, en ollut siitä riippuvainen, olin todistanut sen itselleni olemalla ilman kahvia kokonaisen kuukauden, päätin keittää kahvit. Keitin ja join kahvit hyvällä omallatunnolla. Jos joskus olen ollut vilpitön ja elänyt lähellä Jumalaa, tuolloin elin todella lähellä Jumalaa.

1 Kor 6:12 "Kaikki on minulle luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyksi. Kaikki on minulle luvallista, mutta minä en anna minkään hallita itseäni."

Room 10:4 "Kristus on näet lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo."

1 Tim 1:9 10 "Tiedämme myös, että lakia ei ole säädetty vanhurskaan takia vaan lainrikkojien, kurittomien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien, epähurskaiden ja saastaisten, isän- ja äidintappajien, murhaajien, haureellisten ja homoseksuaalisuuden harjoittajien, ihmiskauppiaiden, valehtelijoiden, valansa rikkojien ja kaiken muun takia, mikä on vastoin tervettä oppia, jota minulle uskottu autuaan Jumalan kirkkauden evankeliumi opettaa."

Kol 2: 20-21 "Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet maailman alkeisvoimille, miksi te, ikään kuin eläisitte maailmassa, annatte määrätä itsellenne sääntöjä, kuten "älä tartu, älä maista, älä koske!"

Tiit 1:15 "Puhtaille kaikki on puhdasta, mutta saastaisille ja epäuskoisille mikään ei ole puhdasta, vaan heidän mielensä ja omatuntonsa on saastunut."

USKOVAN ALKOHOLIN KÄYTTÖ

Olen ymmärtänyt, että alkoholin nauttiminen uskovien keskuudessa on lisääntynyt. Uskovan alkoholin nauttimisessa on kuitenkin se ongelma, että mikäli uskova pitää alkoholin nauttimista hyväksyttävänä, ilmeisesti hän ei ole täynnä Pyhää Henkeä, ei ainakaan siinä tilanteessa.

.

Raamattu kehottaa uskovaa täyttymään Hengellä ja kieltää juopumasta viinistä. Syykin sanotaan: "Sillä siitä tulee irstas meno" (Ef 5:18). Siis alkoholin juomisesta seuraa synnillinen irstas meno. Siksi juopumiseen johtava alkoholin käyttö on syntiä.

Raamattu antaa meille vastauksen, miksi tulee täyttyä Hengellä. "Jumalan valtakunta on vanhurskautta, rauha ja iloa Pyhässä Hengessä" (Room 14:17). Jumalan valtakunta tuli keskellemme Jeesuksessa Kristuksessa ja Hänen Pyhässä Hengessään. Jeesus tahtoo tuoda ilonsa ja rauhansa uskovaan Pyhässä Hengessä. Pyhä Henki uskovassa vaikuttaa vanhurskautta.

Koska Pyhä Henki vaikuttaa rauhaa, iloa ja vanhurskautta, voitko ajatella uskovaa, joka on juuri täyttynyt Pyhällä Hengellä, juomassa alkoholia? Ei alkoholi häntä houkuttele koska hän on täynnä Pyhää Henkeä. Koska uskovat eivät aina ole täynnä Henkeä, kalja tai viini voi joskus maistua.

Koska Jumala tarjoaa alkoholista humaltumiselle vaihtoehtoa ja käskee täyttymään Hengellä, se on mahdollista täyttyä Hengellä. Pyhästä Hengestä saa paljon paremman fiiliksen kuin alkoholista. Opetuslasten luultiin olevan humalassa viinistä kun he olivat saaneet ja ottaneet vastaan Pyhän Hengen. He olivatkin "humalassa" Pyhästä Hengestä.

Apt. 2:12-17 "Eivät nämä ole juovuksissa, niin kuin te luulette, onhan nyt vasta päivän kolmas tunti, vaan tämä on sitä, mistä on puhuttu profeetta Jooelin kautta: "Viimeisinä päivinä on tapahtuva, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle."  

Alkoholi huonona korvikkeena voi joskus houkutella uskovaa, mikäli Pyhä Henki ei hallitse eikä saa täyttää häntä. Mutta mikäli uskova nauttii alkoholia kohtuullisesti, en usko, että hän sen tähden menettää pelastuksensa. Mutta hänen jumalasuhde voi häiriintyä. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Mutta älkää salliko vapautenne olla yllykkeeksi lihalle, niin että olette kuuliaiset sen himoille, ja annatte lihan hallita itseänne.

Uskovan ei myöskään tule antaa sitoa itseään orjuuteen. Alkoholi voi aiheuttaa riippuvuutta ja se voi orjuuttaa uskovaa ja tehdä hänestä viinan orjan ts. alkoholistin (Gal 5:1,8,13). Jatkuva ryypiskely on lihan mukaan elämistä. Se taas murehduttaa Pyhää Henkeä. Uskovan tulee elää Hengen mukaan Hengen hallinnassa, eikä lihan mukaan lihan hallinnassa (Room. 8:4-8, 12-14). Raamattu varottaa uskovaa murehduttamasta Pyhää Henkeä, joka asuu uskovassa (Ef 4:30).

Fil 1:9-11 "Rukoilen myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja tieto ja kaikenlainen ymmärrys lisääntyisi runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä, niin että voisitte tutkia, mikä on parasta, ja olisitte puhtaita ja moitteettomia Kristuksen päivään saakka, täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi." 

Tässä voimme kysyä; sisältyykö jatkuva juominen tähän: "Mikä on parasta"? Entä olemmeko puhtaat ja moitteettomat humalassa? Tärkein pointti, joka tuossa Raamatun Sanassa esiintyy, on kuitenkin tämä: "Täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi."

Onko alkoholista humaltuminen ja siitä seuraavat teot vanhurskauden hedelmää, jota Jeesus Kristus saa aikaan? Ei varmasti ole! Saako Jumala kunniaa ja ylistystä uskovan juomisesta ja sen seurauksista? Ei varmasti! Jeesus Kristus saa aikaan vanhurskauden hedelmää uskovassa. Jeesus asuu uskovassa ja hallitsee häntä Pyhässä Hengessä.

Alkoholi vähentää Pyhän Hengen hallintavaltaa ja vaikutusta uskovassa. Tämä koska uskova vaihtaa Pyhän Hengen antaman ja vaikuttaman ilon alkoholiin. Pyhä Henki joutuu väistymään murheellisena syrjään ja antamaan tilaa uskovan valitsemalle toiselle vaikutukselle; alkoholille. Silloin Pyhän Hengen vaikuttama hedelmä; rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys ja itsehillintä voi vähentyä, estyä tai poistua uskovasta (Gal 5:16-26).

Raamattu käskee meitä uskovia elämään ja vaeltamaan Hengessä (Gal 5:25). Silloin uskova ei seuraa lihaa ja sen himoja eikä myöskään janoa alkoholia (Gal 5:16). Jeesus varottaa meitä päihtymisestä ja juoppoudesta:

Luuk 21:34 "Pitäkää varanne, ettei päihtymys ja juopottelu eivätkä maalliset murheet raskauta teidän sydäntänne, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta."  

Jeesuksen mukaan päihtymys on sydämen taakka, se on rasite, varsinkin hengelliselle ihmiselle.   Jumala ei ole tarkoittanut meille tätä rasitetta. Jumala käskee meitä varjelemaan sydämemme ja pitämään sen puhtaana, sillä sieltä elämä lähtee.

San 4:23 "Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee."

Olisiko aihetta varjella sydän alkoholin aiheuttamilta rasitteilta?

Näistä syistä uskon, että uskovan tulee elää raittiisti ilman alkoholia. Mikäli uskova kuitenkin juo, hänen tulee juoda kohtuullisesti kotonaan, niin että hän ei ole loukkaukseksi toisille ihmisille. Hänen ei tule, eikä saa, esiintyä humalassa missään. Mutta vähästäkin juomisesta on seurauksena omat ongelmansa. Edellä jo kerroin.

Yhteenvetona totean: En tuomitse uskovaa, joka ottaa olutta tai viiniä kohtuullisesti joskus omissa oloissaan esimerkiksi ruokajuomana tai jossakin juhlatilanteessa. Mutta Raamattu antaa ymmärtää, että uskovan ei tule juoda humalahakuisesti. Jumala tarjoaa hänelle Pyhää Henkeä. Kun hän ottaa vastaan ja täyttyy Hengellä, oluet unohtuvat varmasti.

Pyhällä Hengellä voidaan täyttyä jatkuvasti koska Raamattu kehottaa täyttymään Hengellä jatkuvasti ja päivittäin.

ILMAISET MAKSAVAT VAROJEN HOITAJAT

Minulle soitti eräs pankkivirkailija. Hän oli kovin kiinnostunut lainaamaan minulle lisää rahaa. Minulla on ennestään tuossa Pankissa pienempi laina. Nyt minun sitten pitäisi ottaa lisää lainaa. Keskustelimme asiasta pitkään. Sain sitten myöhemmin myös kirjallisen lainatarjouksen. Korko oli mielestäni aivan liian korkea, mutta rahan saaminen oli helppoa. Laina oli jo myönnetty. Minun tulisi nyt vain lisätä tilinumero, jolle tahdon saada rahat maksetuksi, allekirjoittaa velkakirja, lähettää se vastauskuoressa Pankkiin, niin rahat tulevat tilille. En ole allekirjoittanut enkä tee sitä.

Tällaista käyttäytymistä voisi sanoa hyvin hyökkääväksi rahan markkinoinniksi. En ole aikaisemmin saanut näin voimakasta lainatarjousta yhdeltäkään Pankilta. Hyökkäävää tarjousta olisi helpompi ymmärtää, mikäli minulle olisi tarjottu jotakin tuotetta tai palvelua ostettavaksi. Mutta nyt kun oli kysymys rahan tarjonnasta, niin se tuntui oudolta. Herää kysymys, että miksi Pankki suorastaan tyrkyttää ihmisille rahaa. 

Tästä johtuen olen miettinyt Pankkien ja niiden asiakkaiden välistä suhdetta seuraavasti:

Yleensä ihmisillä on sellainen käsitys, että jos sinä olet velkaa Pankille, Pankki on melkein vihainen sinulle siitä. Sinä häpeät mennä Pankkiin asioille koska sinulla on paljon velkaa heille. Ajattelet ehkä, että jos minulla olisi tarpeeksi rahaa, menisin Pankkiin ja läjäyttäisin kerralla koko lainasumman tiskiin ja maksaisin kerralla pois koko velkani. Silloin pankkivirkailija varmasti ilahtuisi ja minä olisin hyvä asiakas pankille. Mutta onko näin?

Ajatellaan teoreettisesti näin: Sinä olet voittanut 50 miljoonaa euroa eurolotossa. Muutaman päivän kuluttua arvokuljetusauto ajaa pihaasi. Autosta nousee neljä miestä, jotka alkavat kantamaan rahalaatikoita sisään. He latovat pöydällesi laatikoissa olevia niputettuja euroseteleitä. Sitten he sanovat sinulle: "Ole hyvä, tässä nyt nämä sinun 50 miljoonaa euroa ovat." Sitten he kääntävät sinulle selkänsä ja kävelevät ulos, nousevat autoonsa ja ajavat pois.

Nyt sinä istut kodissasi keittiön pöydän äärellä katsellen laatikoita, jotka sisältävät 50 miljoonaa euroa. Nyt sinulla on ongelma. Alat huolestuneena vilkuilemaan ympärillesi näkikö joku, että sinulle tuotiin 50 milliä. Mitä sinä teet rahoillasi? Mihin sinä panet ne? Panetko ne patjan alle, vai piilotatko sinä ne asuntoosi? Huomaat varmasti, että se ei ole kovin viisasta. Joku kopla voi ryöstää sinut putipuhtaaksi, tai talo voi palaa ja rahat talon mukana. Sinä et voi jättää rahojasi kotiisi. Sinun on saatava ne turvaan. Sinun on sijoitettava ne johonkin.

Nyt sinä ehkä ajattelet, että sinä viet rahasi lähimpään Pankkiin ja niin ne ovat siellä turvassa. Sitten sinä ehkä tulet ajatelleeksi, että Pankki voi tässä epävarmassa maailmantilanteessa ajautua konkurssiin. Siinä tapauksessa menettäisit kaikki rahasi viimeistä euroa myöten. Mikään valtion säästötakuukaan ei kata sellaista summaa. Sinä päätät jakaa rahasi useammalle Pankille vähentääksesi riskiä. Mutta sitten sinä varmasti ajattelet, että mikäli yksi Pankki voi mennä konkurssiin, kaikki Pankit voivat romahtaa yhdessä yössä mikäli tapahtuu maailmanlaajuinen pankkiromahdus, tai vaikka suuri sota. Nyt sinulla on todella ongelma. Sinä et voi luottaa Pankkeihinkaan. Rahasi eivät ole täysin turvassa missään Pankissa. Mitä teet?

Nyt sinä ehkä ajattelet, että sinä sijoitat rahasi useisiin kohteisiin ja niin sinä olet jakanut riskin laajalle pohjalle ja rahasi ovat turvassa. Sinä yksinkertaisesti lainaat rahasi yrityksille ja yksityisille ihmisille. He ottavat vastuun rahoistasi ja hoitavat niitä sinulle. Mutta, sinä tietenkin tahdot, että nämä lainan ottajat kykenevät sopimuksen mukaisesti maksamaan sinulle lainan takaisin korkoineen. Siksi lainan ottajien tulee olla vakaavaraisia ja varmoja luotettavia rahojesi hoitajia. Sinä valitset mieleisesi yritykset ja yksityiset ihmiset ja teet heille lainatarjouksen. Sinä tarjoat heille rahaa korkoa vastaan. Niin sinä sirottelet rahasi laajalle pohjalle useille lainanottajille. 

Kun rahasi on jaettu näille lainanottajille, ne ovat hyvässä turvassa, ja sinä voit istua turvallisin mielin ja nukkua yösi rauhassa. Kukaan ei voi ryöstää sinulta näitä 50 miljoonaa euroa. Eikä sinulle merkitse paljoakaan, vaikka muutamia lainanottajia menisi konkurssiin, eikä he siksi kykenisi maksamaan takaisin lainaansa. Konkurssin tehneellä lainanottajalla olisi vain pieni osa alkuperäisestä pääomastasi. Sitä paitsi sinä saat nyt joka kuukausi korkorahoja tilillesi ja pääomasi kasvaa.

Voitaisiin sanoa, että sinä olet ovela. Sinulla oli ongelma kun sinulla oli rahaa. Sinun tuli hoitaa pääomaasi parhaalla mahdollisella tavalla, mutta sinä et itse kyennyt siihen. Nyt sinä olet saanut toiset ihmiset säilyttämään ja hoitamaan rahasi puolestasi ja ottamaan niistä täyden vastuun. Mutta mikä parasta; HE MYÖS MAKSAVAT SINULLE SIITÄ!

Kuka hoitaa ilmaiseksi toisen omaisuutta ja maksaa siitä omaisuuden omistajalle? Vastaus; PANKKIEN ASIAKKAAT.

Isäni oli yrittäjä. Hänellä oli aina velkaa tukkuliikkeille, tavaran toimittajille ja Pankeille, niin kuin kaikilla yrittäjillä on aina velkaa. On mahdoton olla yrittäjä ilman velkaa. Velkaa on aina, joko lyhytaikaista tai pitkäaikaista, mutta sitä on aina. Isälläni oli usein "paljon" käteistä rahaa kotona muovipussissa. Kun hän laski rahoja ja valmisti niitä Pankkiin vietäväksi, hän sanoi meille lapsille: "Eivät nämä ole meidän rahoja. Ne ovat Keskon ja Pankin rahoja. Minä vain hoidan niitä heille." Hänen mielestään oli näin; Kun kaikki laskut ja kaikki velat ovat maksettu, se raha, mikä jää jäljelle, on omaa rahaa. Koska hänellä oli aina velkaa, hän ei pitänyt mitään rahaa omanaan.

Pankin rahat eivät kasva heidän omilla tileillään eikä pankkiholveissa. Pankit ja rahoitusyhtiöt eivät kokoa rahojaan pankkiholveihin tai pankkitileilleen Roope Ankan tavoin. Heidän tarvitsee saada rahat ulos tekemään työtä ja kasvamaan.  Heidän on sijoitettava rahansa joihinkin kohteisiin. Niin he saavat rahat "pois käsistään".

Kun joku asiakas maksaa lainansa kokonaan, Pankilla on ongelma; mitä tehdä palautetulla rahalla? Pankki ei voi jättää rahaa toimettomaksi pankkiholviin. Pankki joutuu nyt etsimään rahalleen uuden työnantajan, lainanottajan, joka sitoutuu maksamaan Pankille siitä, että hän saa hoitaa Pankin rahoja. Näin raha on ulkona Pankista toiselle työnantajalle töissä. Pankki itse on vapaa vastuusta ja saa korkoa rahoilleen.

Näin me, heidän asiakkaansa, olemme ilmainen maksava säiliö heidän rahoilleen. Karhukopla ei voi räjäyttää tätä säiliötä. Ovelaa!

HYVÄ ASIAKAS?

Minkälainen asiakas on hyvä asiakas Pankille? Kuulin äskettäin erään rahoitusyrityksen johtajan haastattelun. Häneltä kysyttiin, että minkälainen asiakas on teille hyvä asiakas. Hän sanoi, että hyvä asiakas on sellainen asiakas, joka ei maksa laskuaan eräpäivään mennessä vaan myöhemmin. Hän selitti miksi näin. Kun asiakas ei maksa laskuaan eräpäivään mennessä, he saavat ottaa asiakkaalta muistutuksesta lisämaksua ja viivästyskorkoa. Näin he saavat myöhään maksavilta asiakkailta enemmän rahaa.

Hyvä asiakas Pankille on siis asiakas, joka ei maksa eräpäivään mennessä, mutta maksaa kuitenkin myöhemmin.

SIUNAUKSIA JA VAPAUTTA

EI OOO PAREMPAA!!!

Muistan uskon elämäni alkuvaiheesta erään tapauksen. Olin seurakunnan järjestämässä hengellisessä kokouksessa. Eräs vanhemmistoveli otti kitaran ja astui lavalle. Hän alkoi laulaa laulua, jonka sanoman olin juuri kokenut konkreettisesti omalle kohdalleni tapahtuneeksi. Siksi laulu siunasi minua siinä määrin, että en kyennyt enää istumaan paikoillani. Taisin nousta seisomaan ja lauloin laulajan mukana referengiä toisten seurakuntalaisten istuessa paikoillaan. Ihmettelin sitä, että toiset eivät nousseet seisomaan, sillä niin siunattu oli tuo laulu. Näin minä muistan tapahtuneen. Minä samaistuin laulun sanomaan:

"Olen saanut syntini anteeksi. Olen saanut syntyä uudesti.                                                        Olen löytänyt aarteen kalleimman, Olen löytänyt Jeesuksen."

http://www.youtube.com/watch?v=EenBnKGUzFw

Kokouksen jälkeen laulun referengi jäi soimaan päässäni ja sydämessäni. Minulla oli silloin sellainen työ, jossa minun ei tarvinnut ajatella itse työtä mitä teen ja miten teen. Minä vain panin "autopilotin" päälle. Toistin työssäni aina samoja liikkeitä. Olin vuosien varrella kehittänyt ja hienohionut jokaisen liikkeeni niin, että työn tulos oli hyvä. Kun sitten näitä samoja liikkeitä toistaa tunnista toiseen ja päivästä toiseen seitsemän tuntia päivässä, viisi päivää viikossa, kaksikymmentä päivää kuukaudessa, sitä vuosien varrella muuttuu robotiksi. Se oli niin kuin olisin painanut nappia ja robotti oli työssä. Ja robotti tekee tasaisempaa ja parempaa laatua kuin ihminen. Siksi kehitin itsestäni robotin.

Tästä johtuen sain työni lomassa ajatella aivan muita asioita. Ajatukseni oli aina omissa asioissani. Muistan, että tuon kokouksen jälkeisellä viikolla lauloin työmaalla työni lomassa "Uusi luomus" laulua. Ja minä olin siunattu. Tämän laulun sanoma on hyvää matkaevästä. Jos joskus makaan kuolinvuoteella, minä laulan tuota laulua, jos en huulillani, niin kuitenkin sydämessäni voin aina laulaa.

Muistan kun olin tullut uskoon. Heitin kaikki maailmalliset LP levyni ja kasettini juhlallisesti kaatopaikalle Jeesuksen nimessä. Kuuntelin silloin ainoastaan hengellistä musiikkia. Nyt muutama vuosi sitten löysin sukuni yhteiseltä mökiltä ison läjän vanhoja -70 luvun nuoruusvuosieni LP levyjä ja levysoittimen. Kuuntelin mökillä noita levyjä yhden illan. Muistiini tuli -70 luku ja nuoruusvuodet. Monen laulun sanat jäivät soimaan päässäni. Se häiritsi minua. Minä en tahtonut, että päässäni soivat maailmalliset rillutukset ja lallatukset vaikka sen yhden illan aikana olinkin nostalginen ja kuuntelin niitä rillutuksia.

Sitten muutama vuosi sitten latasin Spotifyn koneelleni. Kuuntelin taas noita rillutuksia ja lallatuksia. Huomasin, että voin niistä huonosti. Sitten poistin Spotifyn koneeltani ja lopetin maailmallisen musiikin kuuntelun. Mutta vieläkin Youtuben kautta kuuntelen joskus myös maailman musiikkia. Mutta sama asia. Jostakin syystä voin niiden kuuntelusta huonosti, en kuitenkaan voi huonosti ihan kaikista. On hyvääkin musiikkia, joka ei ole hengellistä.

Jos kuuntelen, ei hengellistä musiikkia, valitsen laulut, joista nautin ja joista en voi huonosti. Mutta kuuntelen enimmäkseen hengellistä musiikkia. Hengellinen musiikki nostaa minua ylös iloisemmille valoisille maisemille. Moni maailmallinen musiikki masentaa. Se ei anna sitä, mitä henki kaipaa. Sielu kyllä nauttii maailmallisestakin musiikista, mutta henki jää tyhjäksi. Hengellinen musiikki menee ihmisen henkeen asti ja tyydyttää ihmisen sisintä aivan eri tasolla. Näin olen ymmärtänyt ja kokenut.

.

Joku aika sitten eräs henkilö kertoi uskovasta miehestä, joka kyllä oli ollut uskossa koko elämänsä ajan, mutta että hän kuunteli paljon tanssimusiikkia ja muuta maailmallista musiikkia. Hän oli kiinnostunut niistä ja piti niistä paljon. Sitten hän sairastui vakavasti. Hän makasi sairaalassa kuolinvuoteellaan. Seurakunnan pastori tuli tapaamaan häntä. Hän oli erittäin surullinen siitä, että hän oli käyttänyt koko elämänsä maailmallisen musiikin kuunteluun. Nyt nuo lallatukset soivat hänen päässään jatkuvasti, eikä hän saanut niitä pois. Hän totesi itse, että nämä eväät eivät nyt anna hänelle yhtään mitään. Ne eivät riitä kun kuolema koputtaa ovelle.

Mutta ajatella, että meillä on mahdollisuus kuunnella hyvää hengellistä musiikkia, joka vielä kuolinvuoteellammekin on hyvää matkaevästä ja virvoittaa henkeämme vaikka tätä maallista majaamme ollaan jo purkamassa ja purkutyö on jo melkein valmis. Hengellinen musiikki antaa todella paljon ja se siunaa uskovaa. Tämä koska monet hengelliset laulut ovat syntyneet Pyhässä Hengessä. Niitä ei siis ole kukaan tehnyt. Ne ovat syntyneet tekijän sydämessä. Pyhä Henki on ne antanut.

Koska Pyhä Henki on synnyttänyt ne laulut, Hän elää ja vaikuttaa niissä. Sen tähden uskova nauttii lauluista, joissa Pyhä Henki vaikuttaa ja siunaa. 

Kiitos kaaleet tästä laulusta! Kiitos myös laulun tekijälle ja vanhemmisto veljelle, joka lauloi siinä kokouksessa. Mutta kiitos ennen kaikkea Jeesukselle Kristukselle, että tämän laulun sanoma on koettavissa ja Hän luo uusia luomuksia vielä tänäkin päivänä.

Tahdoin kertoa tämän todistukseksi siitä, kuinka yksi laulu ja yksi poika/tyttö/mies/nainen kitaran kanssa, tai ilman soittovempainta, seurakunnassa voi siunata kuulijaa kun laulu on Pyhästä Hengestä ja laulaja on Pyhässä Hengessä. Kiitos!

NUKUTKO HUONOSTI?

Joku kirjoitti eräässä nettikeskustelussa:

"Suomen koululaitos jotenkin ihmeellisesti saa aikaan tällä hetkellä luvattoman paljon nuoria alle 25-vuotiaita mielenterveysongelmaisia, jotka eivät yksinkertaisesti pärjää, vaikka todistukset voisivat muuta kertoa."

Tässä kirjoittaja tunnustaa, että Suomen nuoret voivat psyykkisesti huonosti. Mistä tämä psyykkinen huonovointisuus johtuu ja onko tähän lääkettä?

Suomen koululaitos on syytön. Yksi suuri syyllinen on internet ja televisio. Sieltä tulee sellaista ohjelmaa, että olisi ihme, mikäli nuorten keskuudessa ei esiintyisi mielenterveydellisiä ongelmia. Nuoret kun katsovat juuri sellaisia ohjelmia, joita heidän ei tulisi katsoa. Tarkoitan lähinnä elokuvia, joissa veri lentää ja ihmisiä tapetaan liukuhihnalla. Sitten on ohjelmia, jotka ovat Saatanan palvojien tekemiä Saatanan propagandaa. Sitten on okkultistisia elokuvia, joissa on niin hirveitä ötököitä, että vähemmälläkin ihminen voi huonosti.

Lasten ohjelmiakaan minä en voi katsoa kun niissäkin on mitä kauhistuttavimpia olioita. Sitten niissä on kovin stressaava henki, kovaa jatkuvaa menoa ja huutoa. Näissä kaikissa ohjelmissa on henkivallat ja ne tulevat nuorten ja lasten elämään näiden televisio-ohjelmien kautta. Henkivallat sitten aiheuttavat masennusta, huonovointisuutta ja itsemurha-ajatuksia.

Nuoret voivat voida jopa niin huonosti, että he eivät saa edes nukkua öitä rauhassa. Kunnollinen yöuni on hyvin tärkeä ihmiselle, ja varsinkin nuorelle ihmiselle. Kun nuoren yöuni häiriintyy, mielenterveys voi kärsiä. Sitten kun siinä on vielä demoninen painostus, se aiheuttaa sosiaalisia fobioita. Nuori ei voi enää olla ihmisten kanssa tekemisissä kun hän voi niin huonosti.  Rauhattomuus ja itsensä huonona ihmisenä pitäminen, itsensä tuomitseminen, on jokapäiväistä elämää. Mistä apu?

Uskosta osattomat psykiatrit eivät voi auttaa näissä ongelmissa koska ne johtuvat hengellisistä syistä. He voivat antaa pillereitä ja keskusteluterapiaa. Mutta syytä huonovointisuuteen he eivät voi poistaa eikä parantaa, koska he eivät ymmärrä ongelman hengellistä juurta. Uskosta osaton psykiatri ei välttämättä ymmärrä ollenkaan henkimaailman asioita. Silloin hän ei voi auttaa näissä asioissa. http://www.expressen.se/halsoliv/manga-tonaringar-har-psykiska-besvar/

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006308525.html

Kuulin todistuksen. Nuori mies kertoi eläneensä edellä kuvatunlaista helvetillistä elämää. Hän ei ollut voinut nukkua pitkään aikaan yhtään yötä rauhassa. Joku tuntematon voima herätti hänet öisin ja häiritsi hänen yöuniaan. Poika koki persoonallisen Pahan läsnäoloa ja pelkoa.

Hänen äitinsä oli uskova. Äiti näki poikansa tilan. Kerran äiti tuli pojan huoneeseen kun poika oli mennyt sänkyyn. Äiti näki, että poika oli todella huonossa kunnossa psyykkisesti. Poika tarvitsi lepoa. Äiti pyysi poikaa äidin sänkyyn nukkumaan. Äiti kertoi lukevansa Raamattua ja että poika saisi sitten rauhan ja voisi nukkua. Poika ei ollut uskossa. Hän koki inhoa ja vihaa kristinuskoa kohtaan. Mutta koska hän oli niin loppu, ettei hän enää jaksaisi valvoa, hän päätti lähteä äidin mukaan hänen sänkyynsä. Hän ei siinä häviäisikään mitään.

Poika pani maata äidin sänkyyn. Äiti istui viereen ja alkoi lukea Raamattua. Poika koki välittömän rauhan ja levollisen tunteen, sellaisen tunteen, jota hän ei ollut koskaan kokenut. Hän nukahti välittömästi ja nukkui koko yön levollisesti. Kun hän heräsi aamulla, hän huomasi, että hän oli nukkunut koko yön heräämättä yhtään kertaa. Tällaista onnea hän ei ollut kokenut vuosikausiin. Nyt hän oli pirteä.

Tämä kokemus matkaeväänä hän sitten joitakin vuosia myöhemmin tuli uskoon. 

Tästä johtuen minä suosittelisin huonosti voiville ihmisille: Ottakaa Raamattu ja lukekaa siitä yksi tai muutama Psalmi. Vaikka Psalmi 23 tai 34 ja/tai Psalmi 91 nukkumaan panon yhteydessä. Huomaatte varmasti, että Raamatun Sanalla on positiivinen vaikutus. Sinä saat rauhan ja sinä saat nukkua yösi levollisesti. Jumala on sinun kanssasi Raamatun Sanassa ja antaa sinulle rauhan ja levon. Ja jos otat Sanan sydämeesi, Hän poistaa ahdistuksen ja pelon sinun sydämestäsi. Voit myös rukoilla "Isä meidän" rukouksen. 

Matt 6:9-13 ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.” 

Jos joku ajattelee, että Raamatun lukeminen ei voi auttaa, tahtoisin muistuttaa sinua; Raamatun Sana on lääke koko ihmisen ruumiille. Sana on siis lääke mutta myös elämä. Sitä kannattaa ottaa sillä se on tehokas lääke.

Sananlaskut 4:20-22 ”Poikani, tarkkaa minun puhettani, kallista korvasi sanoilleni. Älkööt ne väistykö silmistäsi, varjele niitä sydämesi sisimmässä,  sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiilleen.”   

VAKAVA VAROITUS!

Vielä kehottaisin teitä nuoret ja vanhemmatkin ihmiset: Älkää missään tapauksessa katsoko okkulttisia ja välivaltaisia ihme-elokuvia! Älkää myöskään pelatko sellaisia tietokonepelejä. Niissä vilisee demoneja. Ne voivat vaikuttaa sinuun. Vaarallista toimintaa. Varokaa ja paetkaa sitä saastaa! Pankaa telkku kiinni tai kävelkää ulos. Niin varjelette itseänne demoniselta vaikutukselta. Raamattu kehottaa meitä varjelemaan itseämme niin, ettei maailma saastuta meitä (Jaak 1:27). Lue hyviä hengellisiä kirjoja ja Raamattua!

JUOKSUHARRASTUKSEN KATASTROFAALINEN LOPPUMINEN

Harrastin juoksua 1980 ja 1990 -luvuilla. Joskus kovastikin ja minulla oli hyvä kunto. Sitten tapahtui jotakin, mikä sai minut lopettamaan kaiken liikunnan siihen paikkaan. Kerron miten ja miksi lopetin.

Aloitin liikuntaharrastukseni n. 24 vuoden iässä lyhyillä kävelylenkeillä. Kävelymatkat pitenivät viikkojen ja kuukausien kuluessa. Viimein aloin pikkuhiljaa juosta lönkyttää. Sitten siirryin juoksuun. Lopulta juoksin kymmenen kilometriä viitenä päivänä viikossa. Siis 50 kilometriä viikossa. Melko kohtuullinen matka.  En kuitenkaan juossut tuota matkaa aina lönkyttäen. Juoksin joskus todella lujaa. Nostin kuntoa pikkuhiljaa juosten mäkiä ylös ja alas. Tein ns. nopeita pikamatkoja jolloin juoksin lyhyen matkan täysillä kaikki pillit auki. Sillä tavalla kehitin hapenottokykyä. Harjoittelin myös hengitystekniikkaa.

Työkaverini oli vanhempi mies ja tottuneempi ja kovempi juoksija. Hän toimi "valmentajanani". Sain häneltä hyviä neuvoja. Kuntoni nousi ja vauhti kasvoi ja minä voin hyvin. Siksi olin motivoitunut jatkamaan.

Tein tuolloin vuorotöitä. Kun tulin kotiin myöhään iltavuorosta, kävin 10.n kilometrin lenkin. Vasta sen jälkeen otin suuhunpantavaa iltapalaa ennen nukkumaan panoa. Aamuvuorossa juoksin aikaisemmin illalla. Joskus ruumiini vaati enemmän. Silloin kävin lenkillä sekä aamulla että illalla jolloin matkaa kertyi jopa 20 kilometriä. Harrastin sen lisäksi lihasvoimistelua muutamia tunteja päivässä. Kaiken kaikkiaan liikuntaharrastukseni otti aikaa 2-3 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Mutta sitten tuli katastrofi mikä sai minut lopettamaan. 

Minua valmentanut työkaverini osallistui juoksukilpailuun. Kilpailu oli joukkuekilpailu. Kaverini kokosi joukkueen, ja minä olin siinä mukana. Juoksimme runsaan kahden kilometrin pituista rataa ympäri. Se joukkue, joka ehti juosta eniten kierroksia radan ympäri määrätyssä ajassa (taisi olla kolme tuntia aikaa), voitti kilpailun. Joukkueen juoksemat kierrokset ratkaisivat, ei se, kuka joukkueen jäsen ne kierrokset juoksi.

Kun tulin kilpailupaikalle, kohtasin kaverini. Hän kertoi, että meitä on vain muutama, sillä moni hänen pyytämänsä ja lupautunut juoksija oli jäänyt tulematta paikalle. Kaverini kertoi, että hän on jo juossut niin monta kierrosta, että hän ei enää jaksa juosta. Hän oli tyytyväinen, että minä tulin paikalle. Niin sain alkaa juosta välittömästi.

Olin varautunut juoksemaan lujaa enintään 2-3 kierrosta. Luulin jokaiselle uudelle kierrokselle lähtiessäni, että tämä on nyt se viimeinen kierros, ja että joku toinen joukkueesta lähtee juoksemaan minun tultuani maaliin. Siksi juoksin täysillä koko kierroksen. Kun tulin maaliin, kaverini huusi minulle: "Jatka! Juokse vielä yksi kierros!" No, minä juoksin vielä kierroksen ajatellen, että tämä kierros on se viimeinen. Mutta ei. Maalissa kaverini pyysi minua jatkamaan vielä yhden kierroksen. En voinut lopettaa vaikka olin jo väsynyt. Näin juoksin kaiken kaikkiaan täysillä muistaakseni 15-17 kilometriä.

En ollut koskaan juossut niin pitkää matkaa samalla lenkillä, enkä niin lujaa kuin nyt jouduin juoksemaan täysillä. Kun viimein sain lopettaa juoksemisen, olin aivan loppu. Menin suihkuun. Ruumiini suorastaan tärisi väsymyksestä. Kun sitten pukeuduin, siinä minä tein kohtalokkaan päätöksen. En enää koskaan juoksisi metriäkään. Enkä ole isommasti juossut sen jälkeen. Nyt tätä kirjoittaessa on ikää tullut 50+ enkä ole juossut tuon kilpailun jälkeen. En syytä tästä ketään. Totean vain oman päätökseni seurauksen.

Jos tätä lukee joku äsken juoksuharrastuksen aloittanut lukija, tai juoksuharrastusta harkitseva lukija, antaisin sinulle muutamia neuvoja.

AMATÖÖRIN NEUVOJA

Hanki juoksuun tarkoitetut hyvälaatuiset lenkkikengät. Aloita varovasti ensin kävellen lyhyempiä matkoja. Näin totutat jalkasi lihakset ja nilkkasi jänteet liikuntaan, niin ne eivät sitten kipeydy myöhemmässä vaiheessa vaan "pääsevät matkaan". Lisää kävelymatkaa kuntosi noustessa. Ala sitten juosta osa matkasta keveästi lönkyttäen sen mukaan kuin koet että kuntosi kestää. Älä koskaan juokse lenkkeillessäsi itseäsi aivan loppuun. Varo väsyttäväsi itseäsi niin väsyksiin, että juokseminen alkaa maistua puulle. Juokseminen täytyy pitää siinä rajassa, että se tuntuu hyvältä.

Älä "ahnehdi liikaa" kun kunto alkaa nousta. Nosta kuntoa hitaasti määrätietoisesti ja harkiten. Älä hätäile kunnon nousun kanssa. Anna kunnon nousulle aikaa. Vaihtele juoksun nopeutta. Ota joskus, ehkä kerran viikossa, koko lenkki rennosti vain keveästi lönkytellen. Tee joskus, kun siltä tuntuu, nopeita 50-100 metrin pikamatkoja.

Vaihda joskus juoksualusta lenkkipolusta asfaltille ja lenkkeile joskus myös maastossa. Juokse mäkiä ylös ja alas. Näin saat pidemmät askeleet ja hapenottokykysi kasvaa. Ole "kova" itseäsi kohtaan äläkä anna minkään tekosyyn varastaa lenkkiäsi. Lenkkeile säännöllisesti oli sää mikä tahansa. Joskus lyhyt lenkki on parempi kuin että jättäisit sen kokonaan väliin. Erikoisen epäedullinen sää on tietysti poikkeus tähän sääntöön. Käytä omaa tervettä harkintaa ja luota siihen. Sinä itse tunnet ruumiisi parhaiten ja tiedät mitä se kestää.

Älä juokse kovalla pakkasella. Älä myöskään liukkaalla kelillä. Vesisade ei haittaa juoksua, vaan on hyväksi. Kostea ilma sisältää enemmän happea kuin kuiva ilma. Siksi sateella ja sumuisella ilmalla juoksu voi tuntua miellyttävältä ja helpolta.

Usein lenkille lähtö tuntuu vastenmieliseltä. Olisi mukavampi jäädä telkun tai koneen äärelle istumaan tai löhötä sohvalla. Pakota itsesi ylös ja lenkille. Kun olet saanut lenkkikengät jalkoihisi, jo silloin helpottaa ja tuntuu jopa hyvältä. Kun olet päässyt ulos ja alat juosta, sinä olet iloinen ja kiitollinen itsellesi siitä, että pakotit itsesi lenkille, vaikka se oli tuntunut vastenmieliseltä.

Kehosi tarvitsee myös lepoa. Valitse kaksi (mieluimmin) peräkkäistä päivää viikosta jolloin lepäät juoksulta ja kaikelta liikunnalta. Ota itsellesi "valmentaja", mikäli sellainen on saatavilla, vanhemmasta ja tottuneemmasta lenkkeilijästä, joka antaa sinulle hyviä neuvoja. Älä missään tapauksessa lenkkeile flunssassa, äläkä varsinkaan jos sinulla on kuumetta.

Kaikki ruumiisi lihakset vaikuttavat juoksuun ja juoksun nopeuteen. Mikäli tahdot lisää nopeutta, sinun on harjoitettava myös kaikkia lihaksiasi. Käsiesi lihakset niin kuin selkälihaksetkin vaikuttavat nopeuteen. Katso huippu-urheilijoita. Heidän kehonsa kaikki lihakset ovat harjoitetut ja hyvässä kunnossa.

Jos sinulla on joku sairaus tai vamma, et ole täysin terve, kysy ensin lääkäriltä mitä liikuntaa sinä voit harrastaa. Minä en ole lääkäri. Mutta olen joskus juossut ja luulen jotakin tietäväni. Epävarmoissa terveyteen liittyvissä asioissa käänny aina lääkärin puoleen.

Sitten se ihan viimeinen neuvo: Älä tee samaa virhettä minkä minä tein. Älä koskaan päätä lopettaa liikuntaharrastusta lopullisesti. Jos joskus kyllästyt perin pohjin, jätä kuitenkin itsellesi ovi raolleen liikunnan jatkamiseen sitten myöhemmin kun se taas alkaa maistua. 

Siunausta ja menestystä liikuntapolullesi!

PALOVAMMAA EI TULLUT

Elämämme aikana tapahtuu monenlaisia kommelluksia ja jopa onnettomuuksia. Silloin kun jotakin vakavaa tapahtuu, on hyvä osata toimia oikein. Oikea nopea toiminta voi huomattavasti vähentää tapahtuneen onnettomuuden seurauksia.

Joskus me itse, tai lähellämme oleva henkilö, polttaa itsensä, joskus pahastikin.  Esimerkiksi lapsi voi saada päälleen kiehuvaa vettä tai jotakin muuta kuumaa nestettä. Palovamma etenee ja syvenee seuraavien minuuttien aikana, mikäli palanutta ruumiinosaa ei jäähdytetä heti. Siksi palanut ruumiinosa on saatava mahdollisimman nopeasti mahdollisimman kylmään veteen. Kylmä vesi jäähdyttää ihon ja palovamman eteneminen pysähtyy. Palanutta ruumiinosaa tulee pitää juoksevan kylmän veden alla 3 – 5 minuuttia.

Minä poltin kerran itseni pahasti. Mutta koska olin aikaisemmin lukenut jostakin, mitä palovamman sattuessa tulee tehdä, osasin toimia oikein ja selvisin pelkällä säikähdyksellä, melkein.

Olin muutaman ystäväni kanssa keittiössäni. Meillä oli mielenkiintoinen keskusteluaihe. Minä seisoin tiskipöytään nojaten, kaverini istuivat pöydän ympärillä. Päätin siinä keskustelun lomassa paistaa muutaman kananmunan. Otin rautaisen paistinpannun ja laitoin sen liedelle ja levy kuutoselle. Sitten käännyin kavereideni puoleen sanoakseni heille jotakin ja unohdin pannun liedelle.  

Muutamien minuuttien kuluttua palanut rauta alkoi tuoksahdella. Huomasin unohtaneeni tyhjän kuivan rautapannun levylle. Vaistomaisesti mitään ajattelematta tartuin kiinni paistinpannun rautaisesta kahvasta tarkoituksena nostaa pannu levyltä. Sitä minun ei olisi pitänyt tehdä. Tunsin, ja jopa kuulin, kuinka kädessäni sähähti. Irrotin välittömästi otteen pannusta. Ymmärsin, että olin polttanut käteni pahasti. Siinä ihan lieden vieressä oli vesikraana. Laitoin välittömästi käteni kraanan alle ja valoin jääkylmää vettä käteeni huuhdellen niitä kohtia kämmenessä, jotka tiesin olleen kosketuksessa pannun kahvaan.

Viiden minuutin käden paleluttamiskärsimyksen jälkeen suljin kraanan ja tarkastin käteni: ei mitään palovammaa. Kun kättä tarkasteli oikein huolella, huomasi muutamassa kohtaa pienenpienen palovamman aavistuksen, mutta palovammaa ei tullut. Olin saanut käteni kylmään veteen muutamassa sekunnissa palovamman saamisesta. Siksi selvisin tilanteesta säikähdyksellä ja viiden minuutin käden paleluttamisella.